Done ...and DONE!
-Samatha Jones
Kävelin viimeisen päivän Hongkongin pääsaaren rantaa ja
pohdin neljän ja puolen kuukauden aikana koettua.
Haluni lähteä vaihto-oppilaaksi oli halu vielä kerran olla
palkkatyöstä vapaa ennen kuin keski-ikä astuu pälvikaljuineen elämääni. Tämä
ulkomailla vietetty vaihto on
summattavissa lukuisiksi pieniksi havainnoiksi, joista seuraavassa summittainen lista. Todellisuudessahan tajuamisten ja älyväläysten helminauha on
huomattavasti sekavampi, sattumanvaraisempi ja postmodernimpi, mutta koska asumme
persusuomessa niin asioita on hyvä yksinkertaistaa listamuotoon. Pahoittelen,
etten lukutaidottomille jaksa vääntää tästä visualisaatiota.
Havainto yksi
Opiskeleminen on vitun paljon turhauttavampaa ja työläämpää
kuin työnteko! Tuli mieleen vuodet friikkuna jolloin jatkuvasti oli ahdistunut,
kun ei tehnyt töitä. Suomalaisessa kuukausipalkkaisessa työmaailmassa on se
hyvä puoli, että sinulla on oikeus tehdä vain 8h päivässä töitä. Samaa oikeutta
ei ole opiskelijalla.
Ja onko mitään turhempaa kuin kirjoittaa tekstejä, jota ei
ole tarkoitettukaan julkaistavaksi. Ja saatanasti vielä joutuu näkemään vaivaa
niiden esseiden kanssa.
Havainto kaksi
On hyvä keskittyä elämässä niihin asioihin, joissa on hyvä.
Ja miettiä, miten niitä puolia itsessään voisi vielä enemmän käyttää hyväksi.
Havainto kolme
Tee-laaduista puhujat eivät ehkä ole täysin turhia
runkkareita, ehkä.
Havainto neljä
Maailmassa on todellakin vähintään tsiljoona tapaa viettää
elämä eikä niistä yksikään ole toistaan oikeampi. Suomessa on yllättävän paljon
ihmisiä, jotka uskovat, että asiat pitää tehdä tietyllä tavalla. Pyrin
poistamaan elämästäni kaikki ihmiset, jotka etsivät elämälleen tarkoitusta oman
elämäntapansa parempana pitämisen kautta.
Havainto viisi
2010-luvulla 35-v Antilla oli enemmän yhteistä 20-v
hongkongilaisten kanssa, kuin 2000-luvulla 22-v Antilla 20-v pietarilaisten
kanssa. En ymmärrä mistä se johtuu. Molemmissa kulttuureissa ihmiset elävät
pitkään vanhempiensa luona. Molemmissa on tiukka sosiaalinen kontrolli. Mutta
onko se sitten se kapitalismi, joka yhdistää.
Havainto kuusi
Hongkongissa heräsin siihen tajuamiseen, että
nykykapitalismi on esteettisesti todella rumaa. Äkkivilkaisulla kaikki se
vilkkuva pieni muovitavaramaailma oli kiehtovaa, mutta kun otti
säläkokonaisuudesta yhden objektin käteensä, tajusi sen rumuuden. Niin paljon
kuin esimerkiksi nauroin kojulle, jossa oli myynnissä pieniä vaaleanpunaisia
vilkkuvia muovikirahveja. Olin aivan innoissani ostamassa sellaista. Kun otin
yhden käteen, tajusin, että se ei ollutkaan ihanaa kitschiä vaan vain todella
ruma muoviasia. Sama on rakentamisen kanssa. Hongkong on hyvä esimerkki siitä,
mitä tänä päivänä tapahtuu, jos valtion rakentaminen on minimissään ja
yksityinen raha saa päättää kaupungin arkkitehtuurisen ilmeen.
Tuleeko kenelläkään mieleen yhtään arkkitehtuurillisesti
merkittävää yritysrakennusta 2000-luvun Suomesta? Itäkeskuksen laajennus?
ABC-asemat? Tässä kilpailussa Helsingin musiikkitalo voittaa mennen tullen.
Kapitalismi on tullut esteettisesti tiensä päähän. Kapitalismin estetiikka on
massassa: sata vilkkuvaa vaaleanpunaista muovikirahvia naurattaa, mutta yksilö
on ruma.
Havainto seitsemän
On organisoitava kansainvälinen vallankumous kapitalistisen
rumuuden poistamiseksi maailmasta!
Havainto kahdeksan
Ulkona paistaa aurinko, jospa lähtisin kääntämään kasvimaan.
Tämä blogi loppui tähän.
Tui tui,
Antti